Uudistunut Koskikeskus

Yhtenä blogini ajatuksista on esitellä vaunukansan näkökulmasta kotikaupunkiani Tamperetta. Erityisesti minua kiinnostaa jakaa kanssanne kokemuksia siitä, minne lasten kanssa kulkiessa pääsee esteettömästi ja kuinka lapset on otettu huomioon ihan tavallisissa paikoissa. Missä voi helposti vaihtaa vaipan, imettää mukavasti, missä äiti saa kahvia, lapset evästä , käydä pissalla. Minne mahtuu hengailemaan , kun matkassa on enemmänkin rattaita.

Tässä asiassa meidän ostari, Koskikeskus eli Koskari päivittyi juuri valmistuneen remonttinsa myötä aimo harppauksen antiikista 2010-luvulle . Siinä, missä aiemmin lastenhoitohuone oli maksullinen, likaisen oloinen kellarikoppero, on uusi "lastenhoitomaailma" kolmannessa kerroksessa jotain ihan muuta. Valoisa, ainakin vielä siisti, ennen kaikkea ilmainen ja tilava huone / -isto tarjoaa tilan lasten monipuoliseen huoltoon kaupunkireissun lomassa. Tila on jaettu kolmeen osaan : imetys / vaipanvaihto oman seinän takana, ruokailutila pöytineen, syöttötuoleineen ja mikroineen omassa tilassa sekä vessa varustettuna potalla, isolla ja pienellä pöntöllä sekä vaipanvaihtotasolla vesipisteen lähellä. Tuntuu, että uudistusta tehtäessä tarpeita on ollut kartoittamassa joku itsekin äiti- tai isäihminen.

Kuva:  Koskikeskus.fi

Ruokailutilasta on ikkuna pieneen sisäleikkipuistoon , joka sijaitsee siis ihan hoitohuoneen vieressä. Huomasin, että ikkunaan on jätetty rakoset, joista leikin äänet kyllä kuulee ruokailutilaan. Esimerkiksi isomman lapsen voi periaatteessa päästää leikkimään liukumäkeen jos jää syöttämään pienempää. Toisaalta voin kuvitella , että leikin katselu voi häiritäkin pientä ruokailijaa. Toista se voi taas puolestaan innostaa syömään reippaasti. Leikkipuistoa ei ole myöskään mitenkään aidattu, joten lapsi voi helposti lähteä vaeltamaan ostoskeskukselle päin. Mutta tokihan vanhemmat aina vahtivat silmä kovana pienokaisiaan.

Leikkialue, taustalla olevien ikkunoiden takana
"lastenhoitomaailma"

kuva: koskikeskus.fi

Kylmänä ja tuulisena testipäivänä puolen päivän aikaan joulusesongin kolkutellessa ovella hoitohuoneella kävi kuhina. Rattaita hoitohuoneessa oli parhaillaan neljät ja liikkuminen oli jo vähän ahdasta, mutta siedettävissä. Leikkipaikan reunalle kertyi myös saman verran kärryjä, joten kärrykansa on kyllä löytänyt paikan.
Pieni miinus muuten täydellisestä konseptista oli kahvipaikan puuttuminen aivan välittömästä läheisyydestä. Viitseliäs henkilö keittää kotona termarikahvit tai kahvinjanoinen nappaa alakerran kahviloista take away- kahvin. Toisaalta ehkä leikkineet, huollettu muksut on kivempi ottaa kahvilaan mukaan jälkiruualle tai rattaisiin jos kahvilassa tykkää istuskella.

Hoitohuoneelle mennessämme huomasin aivan uuden jutun Koskarissa. Ihanan näköiset smoothiet ja hedelmäsalaatit kiinnittivät huomioni tiskissä, ja nappasimmekin mukaan kumpaakin lajia : punaisista marjoista tehdyn pirtelön ja pirteän hedelmäsalaatin. Paikan nimi oli Jugi. Jugi, koska paikan juju on myydä rasvatonta ja tuunattavaa jäädytettyä jugurttia. Se jäi nyt tällä kertaa kokeilematta, mutta muiden herkkujen kanssa toisaalta houkuttelee palaamaan takaisin - kokeilemaan. Kolmivuotias, joka ei ole koskaan suostunut edes maistamaan kunnolla smoothieta, joi koko purkillisen , koska "mä oon oppinut sen mai litli poneilta".

kuva: koskikeskus.fi 

Mulla oli reissustamme omiakin kuvia tarjolla, mutta tällä kertaa näin. Yritin nimittäin lähettää postauksen Blogger-appsilla kännykän kautta, mutta eipä vaan  toiminut , jos tekstiin liitti kuvia. Ilman kuvia teksti ilmestyi tänne.


Ens kerralla olisi tarkoitus vinkata vähän joulumenoja. Olisiko ideoita??

. 

Käy Muumilaaksoon!

Moniko tietää, että Tampereella aiemmin esitellyn kirjaston Metson kupeessa on tähän asti ollut Muumimuseo? Nyt olisi vielä hetki aikaa käydä kurkkimassa, mitä muumeille kuuluu, ennen kuin muumit lähtevät muuttomatkalle.

Näin tiedottaa Muumipeikko:

Tove Janssonin alkuperäisiä muumitaideteoksia esittelevä Tampereen taidemuseon Muumilaakso muuttaa. Pääkirjasto Metson pohjakerroksessa 25 vuotta majaillut museo on suljettu muuton ajan alkaen 26.11.2012. Se avaa ovensa tammikuun ensimmäisellä viikolla 2013 Tampereen taidemuseon alakerrassa, osoitteessa Puutarhakatu 34, kymmenen minuutin kävelymatkan päässä entisestä sijainnistaan. Muumilaakson kauppapuoti pysyy edelleen entisellä paikallaan Metson alakerrassa.
Taidemuseon suojissa Muumilaakso odottaa sille lähivuosina toteutettavaa uutta museotilaa. Syynä väliaikaisiin tiloihin siirtymiseen on pääkirjasto Metson remontti. Muutolla varmistetaan, ettei remontista aiheudu vaaraa korvaamattomien taideteosten turvallisuudelle.

Muumilaakson viimeinen aukiolopäivä Metsossa Hämeenpuistossa on sunnuntai 25.11.2012.

Kuva ja tiedote lainattu Muumimuseon sivuilta.

Muutonkin aikana muumeja voi nähdä Vapriikissa.

Tampereen taidemuseon Muumilaakso muuttaa loppuvuodesta taidemuseon alakertaan pääkirjasto Metson remontin alta. Muuton aikanakin voi ihastella Tove Janssonin kädenjälkeä, sillä 30 alkuperäisteoksen Tanssiva Muumilaakso –näyttely on esillä Vapriikissa 27.11.2012 alkaen.
Tanssiva Muumilaakso käsittelee liikettä ja tanssillisuutta Tove Janssonin muumitaiteessa. Muumit tanssivat, heidän ystävänsä tanssivat, jopa luonto tanssii ja tanssittaa Muumilaakson asukkaita. Välillä tanssiaskelia säestää musiikki – Muumipappa soittaa haitaria tai Nuuskamuikkunen huuliharppua, ehkäpä joku viheltää – toisinaan kuva itse tanssii rytmisin viivoin. On kuin tanssi olisi kirjoitettu ja piirretty punaiseksi langaksi muumitarinoihin. Se ei ole ihme, sillä Tove Jansson, muumien luoja, taiteilija ja kirjailija, rakasti itse tanssia.

Helppoa Leivontaa.

"Huomenta äiti, tänään minä haluan leipoa pullia", herätti kolmivuotiaani minut eräänä aamuna. Saman päivän aikana leipomistoiveet päivittyivät kakkutikkareihin, niistä oli kuva jonkin lehden kannessa. Kokemuksesta tiedän, että kolmivuotiaalla intoa on vielä rutkasti enemmän kuin keskittymiskykyä tai taitoa. Hän tykkää kovasti taikinan teossa avustaa ainesten taikinaan kaatamisessa ja sekoittamisessa. Taikinanteossa voi myös pikku hiljaa harjoitella laskemista:"Yksi, kaksi, kolme lusikallista jauhoja."

Ensilumen sadettua maahan päätimme kuitenkin vähän huijata ja aloittaa joulun odotuksen aikaisin ja helpolla. Haimme kaupan pakastealtaasta valmista piparkakkutaikinaa. Jos aikaa on oikein vähän ja haluaa päästä mahdollisimman vähällä sotkulla, kannattaa äidin kaulia taikina valmiiksi ja antaa lasten hoitaa piparkakkujen painelu.

Taikina sulaa noin puoli tuntia. Sillä aikaa uuni ehtii lämmetä ja äiti voi valmistella pellit ja leivinpaperit valmiiksi, sekä mitata kahvinkeittimeen päiväkahvit valmiiksi. 

 Omalla pikku kaulimella..

 Valitse keskenään samankokoisia muotteja 

samalle pellille, niin piparit eivät pala uunissa

Parasta pipareiden leipomisessa on tietenkin 

TAIKINAN MAISTELU! 

Vai eikö muka?

 Valmistaikina on hyvä juttu

myös yllätysvieraiden tupsahtaessa kylään.

Sillä välin kun aikuiset vaihtavat kuulumisia,

voivat lapset leipoa piparit !

 Piparkakkuja tulee valmistaikinan yhdestä levystä noin kaksi peltiä. Sillä aikaa kun piparit paistuvat, ehtii siivota jäljet, keittää kahvit ja sytyttää kynttilät. Lapsellekin "itse tehty" välipala maistui mainiosti. 

Lähempänä joulua leivotaan kuitenkin isomummon ohjeella maailman parhaita piparkakkuja..

Ps. Vinkkinä Ikean lähellä asuville, että Ikeasta saa 550 g piparkakkutaikinapaketin n. 1,50 eurolla. Taikina ei ollut ihan niin hyvää (makuuni) kuin Myllyn Paras yms kotimaiset, hieman makeampia pipareita tuli, mutta edullista se oli! :)

Soitinetana.

Kolmivuotias katseli eilen aamulla Pikkukakkosesta Neppajymykerhoa. Siellä askarreltiin soitinetana, ja tyttö halusikin heti tehdä itselleen sellaisen. Mutta ensin oli mentävä päiväkotiin ja päiväkodin jälkeen suklaamunaa ostamaan, sillä etanan kotilona toimii suklaamunan muovisisus.

Etanaan tarvittiin:
- suklaamunan muovimuna etanan kotiloksi
- riisiä / makaroonia tms rapisevaa etanan kotilon sisään soimaan
- pahvia entanan vartaloksi ja pääksi
- teippiä vartalon ja kotilon yhteen liittämiseksi (värikkäät "sähkärin" teipit on tähän hyviä)
- piippurassia etanan sarviksi
- tussia silmien piirtämiseen

Muovimuna täytettiin riisillä. Isi kaatoi riisit pöydälle ja tyttö täytti munan niillä. Isi leikkasi sillä välin pahvista etanalle pään / vartalon tytön valitsemasta keltaisesta aaltopahvista. Tyttö valitsi teipin (oranssia) ja isi auttoi ottamaan teipistä sopivan pätkän. Tyttö leikkasi sen itse irti. Isi auttoi teippaamaan munan ja vartalon toisiinsa. Tyttö piirsi tussilla etanan silmät ja isi auttoi taas piippurassisarvien kanssa (tyttö sai itse leikata sopivan kokoiset sarvet).

Kas näin:

Etana valmistui iltakylvyn ja iltapalan välissä, eli oli tosi nopea tehdä ;)
Siksi kuvassa asusteena on kylpypyyhe.

Ohjeet ja ohjelma löytyvät vielä pari viikkoa Yle Areenan sivuilta :
http://areena.yle.fi/tv/1350970

Myös Pikkukakkosen omalta sivulta löytyy Neppajymykerhon ohjeita.

Meillä muuten isi tykkää askarrella tytön kanssa. Itse olen ollut vielä toistaiseksi vähän kiinni viisikuisen vauvan hoidossa, joten nuo kaksi keksivät itselleen kaikenlaista tekemistä. Sunnuntaina sillä aikaa kun äiti ja vauva kävivät äänestämässä, isi ja isosisko keittelivät täällä paperimassaa ja tekivät siitä peikkokäsinukelle kotiluolan.