Lounaalla: La Fonda, cafe&comica

Tarkoituksenani on ollut esitellä kaupungin lounaspaikkoja. Tässä nyt sitten ensimmäinen esittely.

Kurjien aamujen pelastus on eks-tempore kutsu toiselta äidiltä leikkipuiston kautta lounaalle. Perjantaina etsimme sopivaa lounaspaikkaa ja matkalla bongasimme kokeneen mammalounastajan kanssa aivan uuden paikan Puutarhakadulta läheltä Anttilaa, La Fonda Cafe&Comican. (Entinen Foodie.)

Ravintola on Facebookin mukaan avattu 12.12.12, joten siitä ei ollut vielä mitään tietojakaan saatavilla. Ravintola kuvailee itseään Facebookissa näin:

"Enjoy the colorful taste of the real Latin American food in Tampere..."

Eli siis latinalais-Amerikkalaista ruokaa on tarjolla. Seuralaiseni mukaan tällainen vaihtoehto puuttui Tampereelta kokonaan. Tilasin lapselle tomaatti-mozzarellakeiton , itselleni kvinoalla ja fetalla täytettyjä paprikoita. Lounasseuralaisemme söi samaa tomaattikeittoa chilillä höystettynä. Lounaisiin kuului leivät, mehu/vesi/maito sekä kahvi. Hintataso oli korkeahko (keitto 8,5 euroa, talon lounas 10 euroa tms). Ruuat maistuivat tosi herkullisilta ja jälkkärikahvi (jotain jouluista maustekahvia) oli minun makuuni loistavan hyvää. Jälkkäriksi otin meille tytön kanssa vielä yhteisesti cookien (2,9 euroa), macadamia -pähkinöillä ja valkosuklaalla maustettuna.


Pääsikö vaunuilla helposti sisään?
Joo, vain pieni porras, kaveri piti ovea auki.

Oliko syöttötuoli? Montako?
Vessasta löysimme myöhemmin yhden muovisen Ikean syöttötuolin, mutta tällä kertaa emme sitä tarvinneet sillä 6 kk ja 1 v 4 kk lounasseuralaiset nukkuivat rattaissa ja 3 vuotias osasi istua jo tuolilla.

Päivän lounasvaihtoehdot?

-Crema de tomate (tomato soup)
-Tuna-chipotle salad
-Pimientos con carne (meat stuffed peppers)
-Pimientos con feta y quinoa
-Colache a la mamá (zucchini, cheese and corn pie)
Plus: Pastel de choclo, Gratiini, Empanadas de pino(meat stuffed) , empanadas de camarón y queso (with shimps and cheese -nam!)....and more!

Hintataso ?
Korkeahko lounaaksi.

Oliko lasten lounasvaihtoehtoa?
 Ei. Puhuimme tästä myyjän kanssa ja lupasivat harkita asiaa. 8,5 euron keittolautanen, josta lapsi söi alle 10 lusikallista tuntui kohtuuttoman kalliilta.

Lapsiystävällisyys?
Ystävällinen ja lämmin suhtautuminen lapsiin.

Hoitotilat?
Ei hoitotasoa vauvalle, potta puuttui.

Ruoka oli tosi hyvää ja muutkin tiskissä olevat annokset herkullisen näköisiä. Lasten kanssa ei ehkä ihan ykkösmesta, mutta tässä lounaspaikassa on potentiaalia vielä kehittyä, toivotamme tsemppiä ja kokeilemme joskus uudestaan (ehkä ilman muksuja).



Mikä on sun suosikkilounaspaikka? Mitä kannattaisi suositella?

Joulun Odotukseen..

Joulupukki

5.12. Keskustorilla Joulutorin avajaisissa
8.12. Stockmann 11-16
8.12. Koskikeskus klo 12-16
9.12. Stockmann 12-17
15.12. Stockmann 11-16
15.12. Koskikeskus klo 12-16
16.12. Stockmann 12-17
22.12. Koskikeskus klo 12-16.

Särkänniemessä joka viikonloppu ennen joulua 11-16, paitsi delfiininäytöksen aikaan 13 ja 15 pitää tauon

Kauneimmat Joululaulut Lapsille

Lauantai 15.12.
joulumaraton Vanha kirkko, lapsikuorot esiintyvät
klo 10–11 Tampereen Lapsi- ja nuorisokuoro
klo 18–19 Kevätesikot
klo 19–20 Nuorisokuoro Sympaatti
klo 13 Lentävänniemen Talentti
Musiikinopetuksen joulukonsertti ja Kauneimmat Joululaulut

Sunnuntai 16.12.
klo 12 ja klo 15 Finlaysonin kirkko: Kauneimmat Joululaulut lasten kanssa
klo 15 Kalevan kirkko: Lasten Kauneimmat Joululaulut
klo 15 Messukylän kirkko: Lasten Kauneimmat Joululaulut
klo 16 Aitolahden kirkko: Perheiden Kauneimmat Joululaulut
klo 16.30 Finlaysonin kirkko: Kauneimmat Joululaulut lasten kanssa
klo 18 Lielahden kirkko; Harjun Nuorten kuoro
klo 18 Finlaysons kyrka; De vackraste Julsångerna med skolans Lucia
klo 18 Teiskon kirkko; Pikku-Pääskyt ja Kirkkokuoro

Maanantai 17.12.
klo 18 Messukylän kirkko: Kauneimpia Joululauluja Haiharan nukketeatterin kanssa

Sunnuntai 6.1.
klo 15 Finlaysonin kirkko: Joulusta nyt kiitän - Joululaulut lasten kanssa 
klo 18 Messukylän kirkko: Kauneimmat joululaulut vielä kerran; Piccolon lapsikuoro

Sunnuntai 6.1.
klo 15 Finlaysonin kirkko: Joulusta nyt kiitän - Joululaulut lasten kanssa 
klo 18 Messukylän kirkko: Kauneimmat joululaulut vielä kerran; Piccolon lapsikuoro

Kauneimmat joululaulut Tampereen seudun kirkoissa

Joulukirkot yms

Tampereen seurakuntien joulunajan ohjelma lapsile ja perheille

Joulutapahtumia

Joulutori Keskustorilla, alkaen 5.12.

Särkänniemen Joulu
Tallipihan Joulukylä
 Laulavan pupujussin joulukonsertti Rullassa 15.12. klo 14

Jouluradio

Kuuntele joululauluja netissä Jouluradio. Nyt myös lasten oma pikku Jouluradio.

Uudistunut Koskikeskus

Yhtenä blogini ajatuksista on esitellä vaunukansan näkökulmasta kotikaupunkiani Tamperetta. Erityisesti minua kiinnostaa jakaa kanssanne kokemuksia siitä, minne lasten kanssa kulkiessa pääsee esteettömästi ja kuinka lapset on otettu huomioon ihan tavallisissa paikoissa. Missä voi helposti vaihtaa vaipan, imettää mukavasti, missä äiti saa kahvia, lapset evästä , käydä pissalla. Minne mahtuu hengailemaan , kun matkassa on enemmänkin rattaita.

Tässä asiassa meidän ostari, Koskikeskus eli Koskari päivittyi juuri valmistuneen remonttinsa myötä aimo harppauksen antiikista 2010-luvulle . Siinä, missä aiemmin lastenhoitohuone oli maksullinen, likaisen oloinen kellarikoppero, on uusi "lastenhoitomaailma" kolmannessa kerroksessa jotain ihan muuta. Valoisa, ainakin vielä siisti, ennen kaikkea ilmainen ja tilava huone / -isto tarjoaa tilan lasten monipuoliseen huoltoon kaupunkireissun lomassa. Tila on jaettu kolmeen osaan : imetys / vaipanvaihto oman seinän takana, ruokailutila pöytineen, syöttötuoleineen ja mikroineen omassa tilassa sekä vessa varustettuna potalla, isolla ja pienellä pöntöllä sekä vaipanvaihtotasolla vesipisteen lähellä. Tuntuu, että uudistusta tehtäessä tarpeita on ollut kartoittamassa joku itsekin äiti- tai isäihminen.

Kuva:  Koskikeskus.fi

Ruokailutilasta on ikkuna pieneen sisäleikkipuistoon , joka sijaitsee siis ihan hoitohuoneen vieressä. Huomasin, että ikkunaan on jätetty rakoset, joista leikin äänet kyllä kuulee ruokailutilaan. Esimerkiksi isomman lapsen voi periaatteessa päästää leikkimään liukumäkeen jos jää syöttämään pienempää. Toisaalta voin kuvitella , että leikin katselu voi häiritäkin pientä ruokailijaa. Toista se voi taas puolestaan innostaa syömään reippaasti. Leikkipuistoa ei ole myöskään mitenkään aidattu, joten lapsi voi helposti lähteä vaeltamaan ostoskeskukselle päin. Mutta tokihan vanhemmat aina vahtivat silmä kovana pienokaisiaan.

Leikkialue, taustalla olevien ikkunoiden takana
"lastenhoitomaailma"

kuva: koskikeskus.fi

Kylmänä ja tuulisena testipäivänä puolen päivän aikaan joulusesongin kolkutellessa ovella hoitohuoneella kävi kuhina. Rattaita hoitohuoneessa oli parhaillaan neljät ja liikkuminen oli jo vähän ahdasta, mutta siedettävissä. Leikkipaikan reunalle kertyi myös saman verran kärryjä, joten kärrykansa on kyllä löytänyt paikan.
Pieni miinus muuten täydellisestä konseptista oli kahvipaikan puuttuminen aivan välittömästä läheisyydestä. Viitseliäs henkilö keittää kotona termarikahvit tai kahvinjanoinen nappaa alakerran kahviloista take away- kahvin. Toisaalta ehkä leikkineet, huollettu muksut on kivempi ottaa kahvilaan mukaan jälkiruualle tai rattaisiin jos kahvilassa tykkää istuskella.

Hoitohuoneelle mennessämme huomasin aivan uuden jutun Koskarissa. Ihanan näköiset smoothiet ja hedelmäsalaatit kiinnittivät huomioni tiskissä, ja nappasimmekin mukaan kumpaakin lajia : punaisista marjoista tehdyn pirtelön ja pirteän hedelmäsalaatin. Paikan nimi oli Jugi. Jugi, koska paikan juju on myydä rasvatonta ja tuunattavaa jäädytettyä jugurttia. Se jäi nyt tällä kertaa kokeilematta, mutta muiden herkkujen kanssa toisaalta houkuttelee palaamaan takaisin - kokeilemaan. Kolmivuotias, joka ei ole koskaan suostunut edes maistamaan kunnolla smoothieta, joi koko purkillisen , koska "mä oon oppinut sen mai litli poneilta".

kuva: koskikeskus.fi 

Mulla oli reissustamme omiakin kuvia tarjolla, mutta tällä kertaa näin. Yritin nimittäin lähettää postauksen Blogger-appsilla kännykän kautta, mutta eipä vaan  toiminut , jos tekstiin liitti kuvia. Ilman kuvia teksti ilmestyi tänne.


Ens kerralla olisi tarkoitus vinkata vähän joulumenoja. Olisiko ideoita??

. 

Käy Muumilaaksoon!

Moniko tietää, että Tampereella aiemmin esitellyn kirjaston Metson kupeessa on tähän asti ollut Muumimuseo? Nyt olisi vielä hetki aikaa käydä kurkkimassa, mitä muumeille kuuluu, ennen kuin muumit lähtevät muuttomatkalle.

Näin tiedottaa Muumipeikko:

Tove Janssonin alkuperäisiä muumitaideteoksia esittelevä Tampereen taidemuseon Muumilaakso muuttaa. Pääkirjasto Metson pohjakerroksessa 25 vuotta majaillut museo on suljettu muuton ajan alkaen 26.11.2012. Se avaa ovensa tammikuun ensimmäisellä viikolla 2013 Tampereen taidemuseon alakerrassa, osoitteessa Puutarhakatu 34, kymmenen minuutin kävelymatkan päässä entisestä sijainnistaan. Muumilaakson kauppapuoti pysyy edelleen entisellä paikallaan Metson alakerrassa.
Taidemuseon suojissa Muumilaakso odottaa sille lähivuosina toteutettavaa uutta museotilaa. Syynä väliaikaisiin tiloihin siirtymiseen on pääkirjasto Metson remontti. Muutolla varmistetaan, ettei remontista aiheudu vaaraa korvaamattomien taideteosten turvallisuudelle.

Muumilaakson viimeinen aukiolopäivä Metsossa Hämeenpuistossa on sunnuntai 25.11.2012.

Kuva ja tiedote lainattu Muumimuseon sivuilta.

Muutonkin aikana muumeja voi nähdä Vapriikissa.

Tampereen taidemuseon Muumilaakso muuttaa loppuvuodesta taidemuseon alakertaan pääkirjasto Metson remontin alta. Muuton aikanakin voi ihastella Tove Janssonin kädenjälkeä, sillä 30 alkuperäisteoksen Tanssiva Muumilaakso –näyttely on esillä Vapriikissa 27.11.2012 alkaen.
Tanssiva Muumilaakso käsittelee liikettä ja tanssillisuutta Tove Janssonin muumitaiteessa. Muumit tanssivat, heidän ystävänsä tanssivat, jopa luonto tanssii ja tanssittaa Muumilaakson asukkaita. Välillä tanssiaskelia säestää musiikki – Muumipappa soittaa haitaria tai Nuuskamuikkunen huuliharppua, ehkäpä joku viheltää – toisinaan kuva itse tanssii rytmisin viivoin. On kuin tanssi olisi kirjoitettu ja piirretty punaiseksi langaksi muumitarinoihin. Se ei ole ihme, sillä Tove Jansson, muumien luoja, taiteilija ja kirjailija, rakasti itse tanssia.

Helppoa Leivontaa.

"Huomenta äiti, tänään minä haluan leipoa pullia", herätti kolmivuotiaani minut eräänä aamuna. Saman päivän aikana leipomistoiveet päivittyivät kakkutikkareihin, niistä oli kuva jonkin lehden kannessa. Kokemuksesta tiedän, että kolmivuotiaalla intoa on vielä rutkasti enemmän kuin keskittymiskykyä tai taitoa. Hän tykkää kovasti taikinan teossa avustaa ainesten taikinaan kaatamisessa ja sekoittamisessa. Taikinanteossa voi myös pikku hiljaa harjoitella laskemista:"Yksi, kaksi, kolme lusikallista jauhoja."

Ensilumen sadettua maahan päätimme kuitenkin vähän huijata ja aloittaa joulun odotuksen aikaisin ja helpolla. Haimme kaupan pakastealtaasta valmista piparkakkutaikinaa. Jos aikaa on oikein vähän ja haluaa päästä mahdollisimman vähällä sotkulla, kannattaa äidin kaulia taikina valmiiksi ja antaa lasten hoitaa piparkakkujen painelu.

Taikina sulaa noin puoli tuntia. Sillä aikaa uuni ehtii lämmetä ja äiti voi valmistella pellit ja leivinpaperit valmiiksi, sekä mitata kahvinkeittimeen päiväkahvit valmiiksi. 

 Omalla pikku kaulimella..

 Valitse keskenään samankokoisia muotteja 

samalle pellille, niin piparit eivät pala uunissa

Parasta pipareiden leipomisessa on tietenkin 

TAIKINAN MAISTELU! 

Vai eikö muka?

 Valmistaikina on hyvä juttu

myös yllätysvieraiden tupsahtaessa kylään.

Sillä välin kun aikuiset vaihtavat kuulumisia,

voivat lapset leipoa piparit !

 Piparkakkuja tulee valmistaikinan yhdestä levystä noin kaksi peltiä. Sillä aikaa kun piparit paistuvat, ehtii siivota jäljet, keittää kahvit ja sytyttää kynttilät. Lapsellekin "itse tehty" välipala maistui mainiosti. 

Lähempänä joulua leivotaan kuitenkin isomummon ohjeella maailman parhaita piparkakkuja..

Ps. Vinkkinä Ikean lähellä asuville, että Ikeasta saa 550 g piparkakkutaikinapaketin n. 1,50 eurolla. Taikina ei ollut ihan niin hyvää (makuuni) kuin Myllyn Paras yms kotimaiset, hieman makeampia pipareita tuli, mutta edullista se oli! :)

Soitinetana.

Kolmivuotias katseli eilen aamulla Pikkukakkosesta Neppajymykerhoa. Siellä askarreltiin soitinetana, ja tyttö halusikin heti tehdä itselleen sellaisen. Mutta ensin oli mentävä päiväkotiin ja päiväkodin jälkeen suklaamunaa ostamaan, sillä etanan kotilona toimii suklaamunan muovisisus.

Etanaan tarvittiin:
- suklaamunan muovimuna etanan kotiloksi
- riisiä / makaroonia tms rapisevaa etanan kotilon sisään soimaan
- pahvia entanan vartaloksi ja pääksi
- teippiä vartalon ja kotilon yhteen liittämiseksi (värikkäät "sähkärin" teipit on tähän hyviä)
- piippurassia etanan sarviksi
- tussia silmien piirtämiseen

Muovimuna täytettiin riisillä. Isi kaatoi riisit pöydälle ja tyttö täytti munan niillä. Isi leikkasi sillä välin pahvista etanalle pään / vartalon tytön valitsemasta keltaisesta aaltopahvista. Tyttö valitsi teipin (oranssia) ja isi auttoi ottamaan teipistä sopivan pätkän. Tyttö leikkasi sen itse irti. Isi auttoi teippaamaan munan ja vartalon toisiinsa. Tyttö piirsi tussilla etanan silmät ja isi auttoi taas piippurassisarvien kanssa (tyttö sai itse leikata sopivan kokoiset sarvet).

Kas näin:

Etana valmistui iltakylvyn ja iltapalan välissä, eli oli tosi nopea tehdä ;)
Siksi kuvassa asusteena on kylpypyyhe.

Ohjeet ja ohjelma löytyvät vielä pari viikkoa Yle Areenan sivuilta :
http://areena.yle.fi/tv/1350970

Myös Pikkukakkosen omalta sivulta löytyy Neppajymykerhon ohjeita.

Meillä muuten isi tykkää askarrella tytön kanssa. Itse olen ollut vielä toistaiseksi vähän kiinni viisikuisen vauvan hoidossa, joten nuo kaksi keksivät itselleen kaikenlaista tekemistä. Sunnuntaina sillä aikaa kun äiti ja vauva kävivät äänestämässä, isi ja isosisko keittelivät täällä paperimassaa ja tekivät siitä peikkokäsinukelle kotiluolan.

Rullan Halloween

Tänään meillä oli koko perheen kulttuuripäivä. Ohjelmassamme oli toinen käyntikerta vauvojen museokurssilla, mediamuseo Rupriikissa (vauvojen museokurssista lisää myöhemmin..) Mietimme, onko mediamuseossa nähtävää kolmivuotiaalle (jälkikäteen voin mainita että on!) , ja päädyimme siihen että isosisko ja isi menivät kurssin ajaksi vieressä sijaitsevan lasten kulttuurikeskus Rullan Halloween-tapahtumaan. Tapahtumaan oli toivottu pukeutumista. Monen monta kummitusta ja mörköä siellä näkyikin, meidän tyttö pukeutui omaksi itsekseen ja otti peikkokäsinukkensa mukaan.

Itse en ollut siis paikalla Rullassa tänään, joten tässä muutama kuva kolmivuotiaan ja vähän isinkin selostuksilla varustettuna. 

 "Kummitusherra Poromestarin mökki"

 Pottupääpeikkoja 

(näihin pystyi pukeutumaan)

"Kauhugalleria", seinä johon lapset saivat taiteilla mörköjen 

ja muiden hirvitysten kuvia

Kolmivuotiaamme lisäsi seinään  Hämähäkin 

ja signeerasi työn.

Kuulemma tälle seinälle olisi vielä pitänyt piirtää

äidin kuva! 

(Kiitos, rakas lapsi :D )

 Rullassa sai myös askarrella

näitä "tulipäämörköjä"

 Lastenlava oli tänään kauhulava,

jossa sai käydä tutkailemassa kaikkia kauheuksia

 Tässä mörköteatterissa 

pahviset tulipäämörköt esiintyivät 

valmistumisensa jälkeen

Tyttömme ehdoton suosikkijuttu Halloweenissa oli tämä

"valopääkummitus"

Ihana kummitus oli jaksanut leikkiä tytön kanssa tosi pitkään! <3

 

Valitettavasti tämä Halloween-juttu oli kertaluonteinen juttu, mutta tykkäämällä Rullan Facebook-sivuista pääsee hyvin jyvälle, mitä siellä milloinkin tapahtuu!

Syysmyrsky

Selailin ensi viikon menovinkkejä lapsille Aamulehden menoinfosta. Tällaisen kivan ulkoiluaiheisen jutun bongasin ensi viikon lauantaille :


Luonto-Liiton Hämeen piirin (HLP) suosittu Syysmyrsky-tapahtuma pyrähtää taas käyntiin tutussa paikassaan Rauhaniemen uimarannan läheisyydessä.
Tule perheen ja ystävien kanssa kokemaan syksyinen jännittävä luonto hämärällä lyhtypolulla ja hauskojen rastien parissa!
Tapahtuma on maksuton. Lisätietoja Syysmyrskystä sivuiltamme http://luontoliitto.fi/hlp/.

Parasta Tampereella: Metso

 Tänään on ollut hyvä päivä. Aloitin sen tekemällä kanakeittoa, jatkettiin ystävän ja lasten kanssa leikkipuistoilulla ja mentiin sitte lähimpään kirjastoomme joka on siis pääkirjasto Metso.

 Metso on meidän yksi suosikkipaikoista, käymme siellä viikottain. Joskus piipahdamme vain pikaisesti palauttamassa lainat tai hakemassa uusia, mutta usein viihdymme kirjastossa pitkän kaavan mukaan. Kuten näin:

 Tänään meillä oli mukana omat eväät lapsille

(se mun tekemä kanakeitto).

Metsosta saa kyllä lounasta: keitto 5,9 euroa ja

pasta 7,9 (?) euroa. Lastenannoksia ei ole.

Koska oli hernekeittopäivä,

tiesin että on rahantuhlausta

ottaa lapsille keitot.

Ne jäis kuitenkin syömättä.

Onneksi on tämä "omat eväät"-nurkka.

 Se pakollinen "taidekuva",

näkymä kirjaston kahvilasta kattoon.

 Keitto maistui tytöille (3-vuotiaat ja 1-vuotias),

toisille paremmin kuin toisille.

Tämä soppa on helppo ja niiiin herkullinen.

Koostuu kasvis- ja perunasuikaleista sekä 

kanasta ja sulatejuustosta. 

 Äideille kahvia ja pullaa,

tietenkin.
Nämä on niitä arjen luksushetkiä.

Aikuista juttuseuraa ja jonkun toisen 

keittämä kahvi.

 Syömisen jälkeen alakertaan lastenosaston vessaan

pisulle ja käsien pesulle ja sitten

lainaamaan ja leikkimään.

Täällä ei tartte pönöttää paikallaan 

vaan saa leikkiä niin paljon ku sielu sietää.

Toki samalla vaivihkaa kirjaston sääntöjä opetellen.

(Ei huudeta eikä juoksennella. Eikä tapella.)

 Tää oli lapsena aika hauskaa.

Muistatteko "kun kuulet tämän äänen,

on aika kääntää sivua."

Oma suosikkini lapsena

oli Viidakkokirja.

Meillä on lapsen kanssa tämä huvi kokeilematta.

Kotona kirjoja kuunnellaan kyllä iltasaduksi.

 Menovinkki.

 Meidän tänhetkiset suosikit

löytyy lainattavaksi näistä laareista.
Tatu, Patu ja Veera- kirjat ovat nyt "in".

Peppi Pitkätossu taitaa olla monen

pienen ja ison tytön idoli. 

 Satutunnin (torstaisin kello 10 yli 3-vuotiaille) ulkopuolella

kirjaston satuhuone on auki leikille ja lueskelulle.

Huoneessa vähän pitemmät leikkijät

voi leikkiä nukketeatteria

ja lyhyemmillekin löytyy puuhansa.

Kaikista pienimmätkin saavat elämyksensä! ;)

Kiitämme erityisesti ilmaisia säilytyslokeroita, joihin jättää ulkovaatteet ja vaikka ostoskassit (kiitos vinkistä tarhakaverin äiti!), lastenosaston vessaa (pikkupönttö on kolmevuotiaan mielestä ehkä hienointa maailmassa ja vaipanvaihtokin sujuu vauvan kanssa hoitopöydällä), runsasta dvd- ja satukasetti-valikoimaa , esteetöntä kulkua liuskojen ja hissien muodossa, sekä ystävällistä ja avuliasta henkilökuntaa. 

Enpä mä löydä mitään moitittavaa.

 Pelkkää kiitettävää. Ja melkein kaikki on ilmasta.

(Joskus tosin omasta huolimattomuudesta saa maksaa sakkoa, kuten meillä kävi. Sisarkateus vauvaa kohtaan ilmenee välillä mielenkiintoisilla tavoilla, viimeksi sen sai tuntea Dumbo-äänikirja josta sivut olivat irtoilleet ja osa silputtu palasiksi. Halpaa lystiä moinen piittaamattomuus ei ole, 9 euroa saatiin pulittaa. Mutta ihan omasta syystämme.)

Metson aukioloajat 1.9.–31.5.2013

ma–pe 10–20
la 10–16

Kirjaston lastensivut.

Onko teidän lähikirjastonne Metso, vai joku muu? Käyttekö ylipäätään kirjastossa? Mitä lainaatte? Vai onko kirjaston palvelut jääneet teiltä käyttämättä?

ps. Myös suosittu lastenvaatebloggari Maj Magicpoksista on käynyt Rebekka-tyttönsä kanssa Metsossa. Käy kurkkaamassa linkistä mitä Maj oli mieltä. ;)

Syyslomaviikon Vinkit.

Tällä viikolla Tampereen kouluissa ja osassa päiväkoteja vietetään syyslomaa. Jos perheenne ei ole lähdössä reissuun, tekemistä on järjestetty runsain mitoin täällä kaupungissakin kaiken ikäisille lapsille.

Koska nyt on jo keskiviikko, listaan vähän loppuviikon menoja.

***

17.-19.10. Rullan syyslomatyöpajatRullassa askarrellaan syyslomaviikolla Pikku Kakkosen hengessä. Joka päivä eri työpaja! Työpajoissa pienet materiaalimaksut.
To 18.10. Satupäivän ohjelmaa RullassaKlo 9–14 Satupäivän työpajassa voit pelastaa Pikku Kakkosen hahmot omistuisista tilanteista tarinallasi, vapaa pääsy.Klo 13 Eila Roineen satutuokio LastenlavallaPe 19.10. SyyslomatyöpajatKlo 9–14 Pikku Kakkosen palapelejä, (työpajamaksu 1€)Klo 10 & 12 Keppihevostyöpaja yli 6-v., ennakkoilm. p. 040 824 9118 (Työpajamaksu 3€, oma villasukka mukaan)
Lisätiedot: www.tampere.fi/rulla

17.-20.10. Hattaran ystävät: Todellinen prinsessaH.C. Andersenin satuun perustuva lastennäytelmä sisältää kristallikulhollisen komiikkaa, romantiikkaa ja herneitä. Kahden näyttelijän toteuttama lämminhenkinen koko perheen esitys on suunnattu kaikille yli 3-vuotiaille. Käsikirjoitus ja toteutus: Julia Gauffin & Harri Kailanto
Esityksen kesto: noin 40 minuuttia
Esityksiä syyslomaviikolla Tukkateatterilla (Tammelan puistokatu 29, Tampere)
ke 17.10. klo 10.00 ja 14.00
pe 19.10. klo 10.00 ja 14.00
la 20.10. klo 10.00, 14.00 ja 17.00
Liput: 5 €
Lippuvaraukset: lippuvaraukset@hattaranystavat.com tai 0405792778

Ke 17.10.-19.10. Syyslomapuuhaa WerstaallaSyyslomatekemistä koululaisille Työväenmuseo Werstaalla.
Ke klo 13-15.30 Arjen Aakkoset -kierros lapsille ja kirjanmerkkityöpaja.
To klo 13-15.30 K. Issakaisen suuri nappijahti ja K. Issakaisen rintamerkkityöpaja.
Pe klo 13 ja klo 14 Opastettu kierros koko perheelle Höyrykonemuseossa Suomen suurimman höyrykoneen historiasta. Kesto 30 min.Väinö Linnan aukio 8. Lisätiedot: www.werstas.fi







Näyttelijät lukevat to 18.10. lapsille satuja

Tampereen Teatterin näyttelijät lukevat lapsille satuja valtakunnallisena Satupäivänä, torstaina 18.10. klo 16 ja 17 Frenckell-näyttämöllä. Tänä vuonna Satupäivän teemana ovat värisadut.
Satuja ovat lukemassa näyttelijät Inkeri Mertanen, Arttu Ratinen, Kake Aunesneva, Aliisa Pulkkinen ja Markku Thure. Satutuokion kesto on 45 minuuttia. Kahvio on auki tapahtuman ajan.
Satutuokioihin on vapaa pääsy. Ilmaiset pääsyliput noudettavissa Lippumyymälä Liparista.

To 18. 10. klo 10 TosiTeatteri: Prinsessa Ryysynen Kaukajärven kirjastossa
Prinsessa Ryysynen on riemukkaan raikas musiikillinen prinsessatarina, joka tuulettaa perinteisiä satuja kyseenalaistamalla prinsessan roolia sopeutuvaisena tyttärenä. Prinsessa Ryysynen on juuri sen kuuluisan kuorsaavan tytön, Prinsessa Ruususen, pikkusisko. Käsikirjoitus ja sävellys: Esko -Pekka Tiitinen Ohjaus: Tanja Hautakangas Vapaa pääsy, tervetuloa!

La 20.10. Näpsä käsityökoulun perhepäivä klo 10-14Peltokatu: vaatteita nukeille, nalleille ja supersankareille. Käsityön tekeminen on parhaimmillaan yhteisöllistä ajanvietettä. Lähde mukaan yksin, ydinperheen voimin tai kaappaa mukaan ystäviä tai vaikka naapurin lapset ja tule perhepäivään! Teemallisissa perhepäivissä riittää tekemistä koko perheelle. Paikkana Näpsä-käsityökoulu, Peltokatu 16C tai käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2. Perhepäivä 16e/ensimmäinen henkilö, seuraavat perheenjäsenet 5e/hlö + materiaalit käytön mukaan. Ilmoittautuminen sähköisellä lomakkeella www.taitopirkanmaa.fi tai pajat@taitopirkanmaa.fi Taito Pirkanmaa ry, Näpsä-käsityökoulu. Peltokatu 16 C, 33100 Tampere, 03-225 1416

La 20.10. klo 13-15 Kulttuuriosuuskunta Uulu: Musiikkimatka maailmalle pääkirjasto Metsossa Metson musiikkiosastolla huomataan, että maailmassa on melkoinen määrä soittimia, erilaisia lauluja ja tapoja tanssia. Vaan mistäpä mikäkin löytyy? Työpajassa hahmotellaan musiikillisen maailmankartan suuria kokonaisuuksia. Kaikkia soittimia nenähuilusta rakorumpuun saa kokeilla itse! Non-stop työpajaan on vapaa pääsy, tervetuloa!
 ***


Nämä vinkit on napattu Tampereen kaupungin Lastenkulttuurin nettisivuilta osiosta "Lasten menot Pirkanmaalla". Lisäsin linkin pysyvästi tuohon sivupalkkiin myös. Käväisin myös Aamulehden tapahtumakalenterissa kurkkimassa. Lisää tapahtumia löydät sieltä, nappasin tähän siis vain muutaman esimerkin.

ps.

Vinkkinä muuten, että Lastenkulttuurikeskus Rullassa on vielä tämän viikon aivan huippukiva Pikku Kakkosen näyttely menossa. Itse kävimme siellä avajaisissa, harmi vain ettemme ole kerinneet käydä toistamiseen. Näyttely on ilmainen ja siellä lapset saavat leikkiä esimerkiksi nukketeatteria, sirkusta ja pelleillä Pikku Kakkosen lavasteissa. Vielä siis ehtii käydä tutustumassa näyttelyyn, mutta vain tällä viikolla!

Emil Aaltosen Esteetön Leikkipuisto

Tänään lähdimme naapureiden kanssa ex-tempore Emil Aaltosen leikkipuistoon Tammelantorin kupeeseen Tammelaan. Aamulla ulkona näytti kuivalta ja aurinkokin jopa hieman pilkisteli. Siinä ei sen kummempia syitä tarvita näin loppusyksystä ulkoilulle.

Emil Aaltosen puisto on yksi Tampereen viimeksi uusituista leikkipuistoista. Se on myös ns. esteetön leikkipuisto, mikä tarkoittaa että siellä on hyvä liikkua myös pyörätuolilla (ja siis lastenrattailla)  ja leikkipaikalle on valittu liikunta- että näköesteisille lapsille suunniteltuja, mutta samalla kaikille lapsille soveltuvia välineitä. (Lähde: Punakynä)

Puistossa on ajateltu esimerkiksi näkörajoitteisia lapsia, sillä sieltä löytyy hauska ksylofoni soittelua varten sekä leikkipuiston kartta pistekirjoituksella. Tosin näin kesän jälkeen ksylofoni oli jo hieman huonossa kunnossa - soittokapulat olivat lähteneet jo omille teilleen. Yllättävän vähän ksylofoni lapsia (3-vuotiaat tyttö ja poika) kiinnosti.

Puiston sisäänkäynnin lähellä hyvin pyörätuolilaisille ja pikkulapsille sopiva alue (kuvassa yllä). Sen  pohjan pinnoitteena on esteetön keinonurmipintainen turvalaatta. Tässä kuvan kiipeilytelineessä on pieni liukumäki ja "hämähäkinverkko" jossa voi kiivetä tai maata. Telineessä on erilaisia pieniä tehtäviä, mm. kuulapeli, joita voi pelailla. 

 Emil Aaltosen puisto on aidattu, avara ja keskellä sitä on iso pyöreä hiekkakenttä. Netistä luin, että siihen jäädytetään talvella luistelurata! Hauskaa. Taustalla näkyy isompien lasten kiipeilyteline. Vielä kolmivuotias siihen ei fyysisiltä mitoiltaan yletä, ja muutenkin teline on jo vähän vaativammalle kiipeilijälle suunnattu. Telineessä oli mm. seinäkiipeilyseinä ja liukumäkiin pääsi vain kiipeilemällä, ei suorilta rappusilta.

Kuvan vasemmassa laidassa on hauska "käärmekeinu", sellainen pitkä mutkikas köysi jonka päälle voi nousta isommallakin porukalla keinumaan. Kerran nähtiin siinä iso koululaisporukka keinumassa. Joku poika jopa pystyi lukemaan kirjaa keinun kyydissä. :)

 Lapset viihtyivät puistossa mainiosti reilun tunnin verran. Tekemistä riitti laidasta laitaan. Suosikkijuttu meidän 3-vuotiaalla tytöllä on puiston eläinpatsaat: laiduntava poni ja nuuskiva ajokoira. Niiden selkään voi kiivetä, mutta kannattaa laittaa esimerkiksi kurahousut jalkaan. Eläimet ovat tosi liukasta puuta, ja ekalla kertaa tuolla puistossa tyttö putosikin hevosen selästä ;) Mutta onneksi alla oli vaan pehmeätä hiekkaa eikä käynyt kuinkaan. Toinen hauska juttu tytöstä oli esteettömien keinu. Se on sellainen sininen kuppi-istuin, missä voi siis pyörätuolilapsikin keinutella. Ja toki aivan omin jaloin liikkuvakin.

Olemme käyneet puistossa vasta näin syksyllä, joten siitä ei ole kokemusta millaista siellä on olla esimerkiksi paahtavan kuumalla kelillä. Tietääkö kukaan? Löytyykö myös varjopaikkoja jossa levähtää ja syödä eväitä?


Puisto sijaitsee siis aivan lähellä Tampereen keskustaa, matkaa rautatieasemalta on n. 10 minuutin rauhallista kävelyä. Busseja tulee hyvin Itsenäisyydenkadulle, josta kävelee puistoon alle viisi minuuttia. Karttalinkin Tammelantorille löydät tästä. Puisto on vihreä läntti Tammelan puistokadun oikealla puolella.

Koska ollaan liikkeellä pienten lasten kanssa aamupäivällä, tulee lounasaika melko pian jo vastaan. Ja nälkä yllättää pienet kulkijat. Tänään kävimme lounaalla Tammelantorilla. Tyttö tahtoi syödä neulamuikkuja, joiden saatavuus näin syysaikaan on vähän huonompi. Kuitenkin löysimme torimyyjän ja muikkuja, 6 euroa / rove (vähän suolaiseen hintaan). Vähemmän ronkeli muu sakki söi aitoon tamperelaiseen tyyliin Tapolan mustaamakkaraa. Lounaaksi sopiva pätkä mustaa puolukkahillolla ja pieni maito maksoivat kojussa 2,5 euroa. :) Suosittelen lämpimästi! Mustamakkara on tamperelainen perinneruoka ja sitä paitsi hyvää. Itse olen muualta muuttanu, joten minulla kesti 27 vuotta ennen kuin uskaltauduin maistamaan mustaa.



Mutta tietääkös joku kuka on Emil Aaltonen ja miksi puisto kantaa hänen nimeään? Vastaus löytyy viereisellä puistoalueella seikkalemalla ;)

Valopäät.

Syksy tuo mukanaan pimeät illat. Vielä kesällä pienkerrostalomme suojaisalla, metsään rajautuvalla takapihalla saattoi iltakahdeksankin aikaan vielä leikkiä lapsia, jotka tarvitsi vain passittaa tuntien ulkoilun jälkeen iltapuuron kautta sänkyyn. Nyt pihalla ei ole kavereita edes illalla, sillä  pimeys/ kylmyys / sateisuus ei houkuttele työ-/päiväkotiarjen väsyttämiä naapureita leikkikaveriksi isommalle tytöllemme.

Eräänä iltana (tyypillisen räytymispäivän jälkeen) päätimme kuitenkin pukeutua sään vaatimalla tavalla sadevaatteisiin ja lähteä ulos, kävi miten kävi. Menimme koko perheen voimalla takametsikköömme: isä huolehti isomman tytön ulkovalmiiksi ja minä vauvan rintareppuun , koira hihnaan ja menoksi!

Ulkoeteisessä keksin napata mukaamme otsalampun. Se roikkuu naulassa koiran iltaulkoilutusta varten, sillä pieni metsämme on sysipimeä, ja sen läpi on kuljettava päästäkseen valaistuille poluille.



Kuljimme metsässä peräkanaa, otsalamppu kolmevuotiaan otsalla. Ja siitä tuli oitis hitti! Vain mielikuvitus on rajana, kun kulkee metsässä lamppu päässä. Valoa voi yrittää juosta kiinni. Tänään tyttö juoksi varmaan kilometrin (hän pääsee muuten jo kovaa!) yrittäessään saada valokeilaa kiinni. Ehkäpä siinä olisi vinkkiä aikuisellekin kun juoksumotivaatio laskee ;) Metsästä poikettiin valaistulle juoksuradalle, jossa pieni valopää sai osakseen hymyjä vastaantulijoilta. "Hyvin näkyy!", he huikkasivat ohi hölkätessään. Tai paremminkin hyvin näkee :)

Valo kiipesi välillä puiden runkoja pitkin vallattomasti, välillä kävi kuralätäkössä ja mutalammikossa. Välillä valo kisaili äidin otsalampun valon kanssa kilpaa. "Leikitään hippaa!" Valo löysi myös pienen pieniä sieniä, jotka päätettiin jättää metsän eläimille ruuaksi.

Pimeässä metsässä kulkeminen kehittää sitä paitsi niin lapsen kuin vanhemmankin tasapainoa ja motoriikkaa. Se on hieman jännittävää, mutta kuitenkin turvallista. Vaikka itseä ei huvittanut ihan hirveästi syksyisessä tihkusateessa pimeässä metsässä kompuroiminen, kaiken korvasi pienen lausahdus toinen käsi isän , toinen äidin kädessä:

"Mulla on tosi kivaa ja mä rakastan teitä."

Uskallatteko te lähteä pimeään metsään iltakävelylle? Muistaako kukaan, miten lapsena pelattiin taskulamppuhippaa?

Kuvat: weheartit.com

Tervetuloa!

Olipa kerran kahden pienen tytön äiti. Vanhempi tytöistä oli kolmevuotias ja pienempi vasta vauva. Eräänä päivänä äiti ja tytöt olivat tapansa mukaan eräässä kaupunkinsa leikkipuistossa. Hiekkalaatikolla he kuulivat, miten äidit kaipailivat nettisivustoa, johon olisi koottuna mitä kaikkea täällä voisi tehdä. Kun oma puisto kyllästyttää, kun sataa, kun on tylsää. Mahdollisesti vielä halvalla tai ilmaiseksi, sillä valtaosa pikkulasten äideistä elää äitiyspäivärahalla, kodinhoidontuella ja lapsilisillä ;) Leikkipuistosta lähdettyään tämän äidin päässä rupesi raksuttamaan ja syntyi idea tästä blogista.

Tässä sitten näette tuloksen. Tervetuloa "mitä tehtäis" - blogiin. Täällä jaan omia vinkkejäni sekä kutsun teidät lukijat vuoropuheluun. Jakakaa omat parhaat vinkkinne. Arvostelkaa , keskustelkaa , osallistukaa!


Itse tykkään (lasten)kulttuurista, kirjoista, kirppareista, ite tehdyistä jutuista, mielikuvitusleikeistä, metsästä, eläimistä ja tietenkin rakkaistani!

Mistä sää tykkäät?